RK-15-2

5.2.2015 Keskiviikko

Aamu 05:36, kuinka ollakkaan saarella asuu työintoisia kukkoja, joiden työkuvaan kuuluu haareminsa herättäminen ja peruskukkoilu aamulla 04:00 jälkeen. Kaunistahan se huutelu varmaan on jos kuuntelee sitä kanan korvilla.  Istun tässä hotellin toimiston ja asuin talon välisessä  katoksessa, kuluneet lasipöydän ympärillä, jonka koristeena on puinen puna-valkoinen majakka. Majakka voisi olla yhtä hyvin Maarianhaminasta, ehkä joku on tuonut sen tuliaisena tänne. Ulkona hurisevat lämpöpumput, pari heinäkirkkaa vienolla sirinällään taistelevat kukkojen huutoa vastaan. Kärryjä ajaa ohiste. On todella pimeää, joten en viitsi vielä lähteä lenkille beachille. Eilen kävin tutustumassa kuuluisaan Pink-beachiin. Rannan hiekka koostuu valkoisesta ja punaisesta hiekasta. Se ei ollut niin pinkki kuin kuvittelin enemmänkin haalean pinkki. Aurinko nousee täällä tossa kello  06 ja jotain. Matkaa tästä beachille on n. 5 minuuttia. Monet matkan varrella olevat hienot mökit ovat tyhjillään. Kun juttelin sen Kalifornialaisen pariskunnan kanssa niin he olivat vuokranneet kauniin asuntonsa yksityiseltä taholta 300 dollaria päivä. Taloon mahtoo noin 10 henkeä. Joten pienelläkin porukalla asuminen talossa ihan meren rannalla tuli edullisemmaksi kuin hotellissa. Tämä saari tuntuu turvalliselta. Monessa paikassa ei käy kortti, huomasin sen eilen kun lähdin etsimään syömä paikkaa. Onneksi kävi näin koska vastaan tuli maan mainio vasta vuoden auki ollut Da Vine Wine-myymälä-ravintola. Sieltä hyvää Merlota 10 donkkua 12 cl. Mutta kylmäkaapeissa komeilee parikin eri siideri merkkiä ja paljon eri maan oluita, halvemmalla kuin suomessa. Sieltä  saa siis ostaa juomaa mukaan. Yllätyin tästä ominaisuudesta. Vaikutin varmaan ihan alkoholisoituneelta turistirentulta  kun tuuletin kuulessani että siiderin on niin halpaa ja sitä saa ostaa mukaan. Kivoja nuoria myyjiä oli kaupassa ja heitimme hyvää huulta siinä lopuksi. Sain jäädä istumaan ja nautiskelemaan internetistä ja omasta somersbyytästä heidän terasilleen kun he sulkivat liikkeen. Yle areenasta löyty UMK:n esiraati ohjelma jossa käytiin läpi kaikki 18 vaihtoehtoa Suomen euroviisu biisiksi. Kuuntelin niistä 12. Akku loppu. Siihen menessä oli tahkottu läpi, lässyn lässyä, punkkia, intialaista, oliko se Espanjalaista, perus poppia yhdellä otolla, lässyn lässyä, vikinää, oopperaa.... monenlaista. Pisteet siitä että uskalletaan tehdä sitä mitä sydän sanoo. Kuuntelen kohta loputkin rallit. Mielenkiitoista matskua. Ja välillä aivan paskaa. Kriittinen Mikko nostaa päätään. Menin Valentine´s baariin hakemaan Wolrd´s greatest burgerin take-awaynä ja katselin Terminaattori 2:n loppuun ja nukahdin.
Ja tässä sitä ollaan....
Aamu lenkki, aivan mahtavuutta, rannan siivoojat vain hommissa ei muita ihmisiä. Pitkä pitkä beach. Meri otti vastaan ylväällä jylinällään. Paljain jaloin. Raskasta. Mutta hyvää.
Pois tullessa tapasin vanhemman herran joka käytti nimeä Beach Bum tai Hitler, kaveri on se mies joka vastaa rannan puhtaudesta. Vanha rumpali, omisti aikoja sitten clubin joka oli niin tunnettu että pääsi kuulemma The Rollings stones, Vogue ja niitä oli pitkä liuta lehtien sivuille. Toivoo että Harbour-saarikin  ( en tiedä tuleeko tuhon viiva tai onko se yhteen mutta nyt on viiva) ryhtyisi käyttämään luonnon voimavaroja sähkön tuotannossa. Rami olit oikeassa siitä miksi ranta on niin pinkki. Jotkut korallit ovat spiljardeja vuosia tuottanut vaalen pinkkiä ja enemmän pinkkiä ainesta ja sen seurauksena  vaalean hiekan sekaan on tullut pinkkiä. Näin julisti Hitler. Neuvoi vielä lähtiessään minua että käytä Suomi korttia hyväksi, voipi olla että onnistaa vielä.  Kyllä muusikko muusikon tuntee. Lupasin tulla joka aamu lenkin jälkeen häntä tapaamaan.
Koko päivän on tuullut mukavasti joten auringon paahde ei ole päässyt tyrmäämään.
UMK, loppu biisit. Voi kirveen vartta. Bon voyage vaan sullekkin. Lähetään sitten euroviisuihin. Mutta se mikä on varmaan on se että Bruce ei mennyt Woodstockiin koska sillä oli toinen keikka buukattu ja siitä sai rahaa. Ja Janis Joplin olisi välttämättä halunnut harrastaa lähempää kontaktia nuoren 19-v. Brucen kanssa. Tähän väliin vain semmonen että kun tulette tänne käymään niin Bahamas Coffee Roasterin club-annos rulettaa. Katsokaa Tripadvisoresta. Tässä paikassa näkee hyvin kärryjen moninaisuuden. Nyt on syöty vois mennä päikkäreille. Sitä ennen katson yhden jakson Syke-sarjaa koska Titi, Ramses, TT ja Pete the Beat sitä niin kovasti kehuivat.
Syke, no niin, erektion menetys oli aiheena eturauhais-syövän kylkiäisenä. Kuustonen on jokin 1000e yö maksava delux/hoitsu/kapinallinen.... on hyvis/paris lääkäriä, vanhoja ja nuoria hoitsuja....eiii vaaan, niin...Ei vaan uppoo. Jotenkin köpöä. Kokeilen illalla toisen jakson. Tää seuraava jakso on Titille. Ja muutenkin Titi, Kiitos että olet olemassa. Niikun Allu sanoi, olet maailma paras mummo, lisään siihen Äiti. Rakasta kovasti sinua.
Tänään sain maata rannalla  5 tuntia aikas kovassa tuulessa.  Tuuli haittasi ainoastaan lukemista muuten se viilensi kivasti oloa.
Heräsin päikkäreiltä hotellista kovaan sateen ropinaan. Katsoin heti töllöstä niin koko Bahamassa on luvassa sadetta seuraavina kahtena päivänä. Homma menee mielekiintoiseksi. Kattelin töllöstä huttua ja kiiruhdin noopesti paikalliseen kauppaan nimeltä Piggly Wiggly. Eilen tapasin omistajan, vanhempi rouva, joka kertoi että nimi on peräisin Amerikan mailta, siellä oli aikoinaan isompikin ketju samannimiä liikkeitä. Tuli semmonen fiilis kun aikoinaan Ikosen kyläkaupassa Kangasniemellä. Ikoseltä löytyi kaikkea mitä elämässä vain tarvitsi. Tapasin juuri Da vine Wine-viinipaikan omistajan. Olivat kuulemma kavereiden kanssa keräilleet aikansa viinejä ja tulleet siihen tulokseen että miksipä eivät alkaisi myymään hyvää viiniä muillekkin saaren ihmiselle. Kauppa tuoksuu todella hyvälle mahonki puulle ja näyttää tyylikkäälle. Se on vähän niiku kauppa/ravintola. Omistaja toivoi että huomenna olis enemmänkin porukkaa istumassa tässä kivalla terassilla kuin minä. Facessa on kuva tästä kivasta paikasta. Istun terassin ihan oikeassa nurkassa kirjoitellemassa ja nauttimassa olosta.
Sain juuri kuulla tossa skypen kautta että edellisen reissun Fabulous 4:sta, Susie Q on Hondurasissa, Eimear on Tasmaniassa ja Kathrin Saksassa. Joten hyvin menee jengillä.
Täällä ryhdytään juhlimaan vasta tossa 23:00 jälkeen. Pimeyshän tulee tänne jo tossa 19:00  ja täällä on todella pimeää. Katuvaloja on siellä täällä  joten tapertamisen kanssa saapi olla varovainen. Jotenkin sitä alkaa olla jo väsynyt 21:00 kun herää 04:00 aikaan. Mutta ei haittaa. Kadun yli kipitti juuri kissa jolla oli toinen jalka kipeänä. Täällä ei paljoa muuten näy kulkukissoja tai koiria. Kukkoja ja kanoja on riittämiin mutta ei muita. Musiikki mitä tähän kuuluu on aikas paljon semmoista Calypso-iskelmää. Latinpoljetoa iskelmä meinikisellä, vähän niiku UMK:ssa oli se laiva iskelmä-ralli. Heidi Pakarinenko se oli...Bon voyager...Nälkä tuli... huomiseen.